Tietotyöläisillä on hätä – ratkaisu alkaa sinusta

18.03.2025
Ongelma, ratkaisu ja jatkuva oppiminen
Ongelma, ratkaisu ja jatkuva oppiminen

Työuupumus ei ole enää poikkeus – se on normi. Mielenterveyden haasteet ovat nousseet tietotyöläisten suurimmaksi ongelmaksi. Nykyisin jopa 64 % sairauspoissaoloista johtuu mielenterveyssyistä, ja niiden määrä on lähes kaksinkertaistunut viime vuosina. Mielenterveysperusteiset poissaolot ovat ohittaneet tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat poissaolot, ja niiden taloudelliset vaikutukset ovat miljardiluokkaa.

Fyysiset vaivat ovat usein konkreettisia ja helpommin tunnistettavissa ja hoidettavissa, mutta mielenterveyden haasteet pysyvät pitkään piilossa. Organisaatiot eivät näe, mitä henkilön pään sisällä tapahtuu, ja siksi muutos lähtee yksilöistä.

Suurin ongelma ei ole tietotyön kuormittavuus – vaan ongelman näkymättömyys

Kuormitus on osa tietotyötä, ja sitä voi lieventää, muttei poistaa. Suurin ongelma ei ole kuormitus itsessään, vaan se, ettei sen vaikutuksia näe – ei ulkopuolinen eikä usein myöskään yksilö itse. 

Yhteisenä tekijänä on ainainen kiire, jonka vuoksi omaa hyvinvointia ja sen kehittämistä ei ehdi pysähtyä pohtimaan. Aika ja energia menee työtehtävien suorittamiseen, jolloin tuntuu siltä, ettei abstraktiin ja monimutkaiseen ongelmaan löydy realistisia ratkaisuja.

Kuormitus ei kuitenkaan iske yhdessä yössä. Se hiipii arkeen vähitellen – ensin satunnaisena väsymyksenä, sitten keskittymisen herpaantumisena, lopulta uupumuksena, josta ei palaudu enää vapaapäivinä. Mitä pidempään ongelma jää tunnistamatta, sitä vaikeampi sitä on korjata. Mutta vaikka pahoinvointi kasvaa huomaamatta, muutos alkaa siitä hetkestä, kun tunnistat ja sitoudut vaikuttamaan juuri siihen tekijään, joka kuormittaa sinua eniten.

Organisaatio eivätkä työtoverisi voi auttaa, jos he ei tiedä, että sinulla on rankkaa. Kukaan ei näe pääsi sisälle, eikä aina ole ulkoisia merkkejä, jotka hälyttäisivät avun tarpeesta. Siksi ensimmäinen askel on havaita tilanne itse – ja uskaltaa tuoda se esiin.Tämä ei tarkoita, että sinun pitäisi selvitä yksin. Mutta jos et itse tunnista tai kerro kuormituksestasi, miten kukaan voisi auttaa?


Kolme haastetta:

🔹 Kuormitus on monisyinen ja abstrakti.

Kuormitus ei ole yksi selkeä ongelma, vaan muodoton pallo, joka syntyy monien eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Se voi juontua työtehtävien määrästä, jatkuvista keskeytyksistä, epäselvistä tavoitteista, loputtomasta informaatiotulvasta – tai henkilökohtaisista tekijöistä, kuten suorituspaineista ja itselle asetetuista vaatimuksista. On vaikea löytää konkreettista asiaa, johon tarttua.

🔹 Kuormitus jää usein huomaamatta

Hyvinvoinnin muutosta on vaikea havaita, koska sille ei ole selkeää mittaria. Toisin kuin painonnousu tai fyysisen kunnon heikkeneminen, henkinen kuormitus hiipii arkeen huomaamatta. Mielen puolustusmekanismit estävät ongelman tunnistamisen – väsymys ja stressi selitetään itselle tilapäiseksi, vaikka ne olisivat jatkuneet pitkään. Samalla kiire ja ulkoiset odotukset vievät kaiken huomion, jolloin pysähtyminen jää tekemättä. On vaikea huomata, milloin raja on ylitetty.

🔹 Vaikka kuormituksen tunnistaa, itselleen on helppo uskotella jaksavansa vielä hetken.

Vaikka väsymys ja kuormitus tunnistetaan, niihin ei välttämättä reagoida. Moni ajattelee jaksavansa vielä hetken – kunhan tämä kiirevaihe menee ohi. Omaa tilannetta vähätellään vertaamalla muihin: "Muutkin jaksavat, en voi valittaa." Tai pelätään, että avun pyytäminen nähdään heikkoutena. Joskus taas työpaikan ilmapiiri ei tue avoimuutta, ja väsymyksen myöntäminen voi tuntua riskiltä.

Hallinnan tunne katoaa vähitellen, ja tehtävien suorittamisesta tulee selviytymistä, kunnes lepo ei enää riitä palautumiseen. On vaikea pysähtyä, kun raja on jo ylitetty – ja vielä vaikeampi myöntää, että tilanne ei korjaannu vain sinnittelemällä. 


Kuormitus syntyy tietotyön luonteesta ja tulevaisuuden epävarmuudesta – kumpaankin voi vaikuttaa

Tietotyön kuormitus muodostuu kahdesta päätekijästä:

  • Työn luonteen aiheuttama kuormitus syntyy jatkuvista keskeytyksistä, sirpaleisista tehtävistä ja informaatiotulvasta. Lisäksi epäselvät tavoitteet, multitasking ja jatkuva saatavilla olo tekevät työstä hajanaista ja heikentävät hallinnan tunnetta.
  • Tulevaisuuden epävarmuus vaikeuttaa työn suunnittelua ja oman paikan hahmottamista synnyttäen epävarmuutta siitä, riittääkö oma osaaminen ja panos alati kiihtyvässä ja muuttuvassa maailmassa.

Molempiin voi vaikuttaa työelämätaidoilla, joiden systemaattinen kehittäminen on avain tilanteen hallintaan.

Työelämätaitojen pyramidi – hallinta alkaa perustasta

Ongelmaa ei ratkaista pelkästään organisaatiotason muutoksilla tai johtamisella – yksilön omilla valinnoilla on merkittävä rooli. Vaikka työpaikka voi tukea hyvinvointia, jokaisen on tärkeää tunnistaa oma vaikutusmahdollisuutensa.

Tässä apuna toimii työelämätaitojen pyramidimalli, joka auttaa tunnistamaan, mitkä taidot vaikuttavat eniten kuormituksen hallintaan ja miten niitä voi kehittää järjestelmällisesti.

1. Perusta – Itsetuntemus

  • Itsetuntemus on kaiken perusta,  ilman sitä on mahdotonta tehdä kestäviä muutoksia hyvinvointiin. Se mahdollistaa oman nykytilan ja tavoitetilan arvioinnin ja auttaa tunnistamaan, mikä kuormittaa eniten.
  • Ilman selkeää ymmärrystä omasta tilanteesta kuormitus jää epämääräiseksi tunteeksi, jota on vaikea hallita. Kun tunnistaa suurimman kuormitustekijän – olipa se jatkuvat keskeytykset, epäselvät tavoitteet tai ajanhallinnan haasteet – siihen voi myös vaikuttaa. Tämä vaihe keskittyy pahoinvoinnin tunnistamiseen ja konkretisointiin, jotta siihen voi tarttua käytännön tasolla.
  • Itsetuntemuksen tärkein osa on kuitenkin oman merkityksen ja henkilökohtaisten tavoitteiden tunnistaminen – ymmärrys siitä, mikä tekee työstä mielekästä ja millaista suuntaa haluaa elämässään kulkea. Mutta ennen kuin voi katsoa eteenpäin, on ensin tunnistettava, mikä kuormittaa juuri nyt. Tässä kirjoituksessa keskitytään ensin ongelman hahmottamiseen, jotta ratkaisut voidaan rakentaa kestävälle pohjalle.

2. Keskitaso – Metataidot

Metataidot ovat taitoja, joilla kuormitusta voi hallita ja työpäivän hallinnan tunnetta vahvistaa. Ne auttavat jäsentämään työtä, tekemään parempia päätöksiä ja luomaan sujuvampaa yhteistyötä.

Metataidot voidaan jakaa neljään keskeiseen osa-alueeseen:

  • Tehtävänhallintataidot – Ajanhallinta, priorisointi ja oman työn johtaminen. Useimmat ratkaisukeinot keskittyvät tähän, koska nämä ovat helpoimpia kehittää ja vaikuttavat suoraan arjen sujuvuuteen.
  • Ajattelun taidot – Ongelmanratkaisu, kriittinen ja luova ajattelu. Näiden taitojen avulla voidaan käsitellä monimutkaisia tilanteita, erottaa olennaiset asiat epäolennaisista ja löytää uusia ratkaisuja.
  • Yhteisölliset taidot – Kommunikointi, yhteistyö, palautteen antaminen ja vastaanottaminen. Hyvät vuorovaikutustaidot vähentävät väärinymmärryksiä ja parantavat tiimityötä, mikä puolestaan vähentää turhautumista ja henkistä kuormitusta.
  • Teknologinen osaaminen – Digitaalisten työkalujen hallinta, automaatioiden hyödyntäminen ja tiedonhallinta. Teknologian tehokas käyttö voi vähentää manuaalista työtä, vähentää keskeytyksiä ja lisätä työn hallinnan tunnetta.

3. Ylin taso – Substanssiosaaminen

Substanssiosaaminen on varsinainen ammatillinen osaaminen – se, millä työ tehdään. Se koostuu teknisistä taidoista, kokemuksesta ja erikoisosaamisesta, joka määrittää työtehtävien sisällön ja laadun.

Substanssiosaamisen kehitys ei ole vain asiantuntijuuden kasvattamista – se liittyy myös merkityksen ja oman suunnan löytämiseen. Kun tiedät, missä haluat kehittyä ja miten osaamisesi tukee tulevaisuuden tavoitteita, epävarmuus vähenee ja työn mielekkyys vahvistuu.

  • Kun oma kehityssuunta on selvillä, työ ei tunnu vain loputtomalta suorittamiselta, vaan osalta isompaa kokonaisuutta.

Kirjoituksen pointti: Oman hyvinvoinnin hallinta alkaa sinusta

Tietotyöläisten hyvinvointia ei voida ratkaista pelkästään organisaation tai johtamisen keinoin. Muutos alkaa yksilöstä – sinun on tunnistettava oma tilanteesi ja ymmärrettävä, että voit vaikuttaa hyvinvointiisi. Vain sinä voit tehdä ensimmäisen liikkeen – ilman sitä mikään ei muutu.

Mitä voit tehdä nyt?

  1. Tunnista oma tilanteesi – Onko kuormitus liian suurta? Mikä kuormittaa eniten? Pysähdy hetkeksi ja mieti, mikä vie eniten energiaasi. Ainut keino edetä on tarttua yhteen asiaan kerrallaan.
  2. Määritä suunta – Mitä työltäsi haluat? Mikä tekisi siitä mielekkäämpää? Muutos ei vaadi koko elämän mullistamista, mutta vaatii selkeän ymmärryksen siitä, mihin suuntaan haluat mennä. Pienet, oikeaan suuntaan vievät askeleet riittävät, kun ne perustuvat kirkkaaseen näkemykseen omista tavoitteistasi
  3. Kehitä työelämätaitojasi – Itsetuntemus auttaa ymmärtämään tilannettasi, metataidot auttavat hallitsemaan kuormitusta, ja substanssiosaaminen tuo suunnan. Taitojen opettelu on hidasta, tunnista millä taidolla on suurin vaikutus.

Organisaatio voi tarjota tukea, mutta ilman yksilön omaa aktiivisuutta tilanne ei muutu. Ongelma ei ole pelkästään työssä – ratkaisu on siinä, miten siihen suhtaudutaan ja miten tarvittavia työelämätaitoja kehitetään järjestelmällisesti. Työelämätaidot ovat jatkuvan kehityksen prosessi, ja ilman itsetuntemusta, oikean suunnan löytämistä ja taitojen kehittämistä kuormitus kasvaa uudelleen.